sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Mango vol. 2 ja muuta vihreää

Vuosi sitten yritin viimeksi saada mangon itämään ja eihän se onnistunut. Epäonnistunut yritys siis täällä, ei kannata ottaa mallia siitä vaan tästä seuraavasta ohjeesta ;) Löysin sen jostain vanhasta puutarha-lehdestä ja päätin kokeilla.

Eli ensiksi leikkaat siemenen irti mangosta. Tämän jälkeen hedelmäliha pitää irroitella mahdollisimman tarkkaan, jotta siemen ei ala homehtumaan. Itse järsin ensin isommat palat parempiin suihin ja loput hinkkasin irti juoksevan veden alla juuriharjan avulla.

Siemenen ulkokuorta ei poisteta toisin kuin aiemmassa mango-postauksessani tein. Siemen siis istutetaan ruukkuun ulkokuorineen pystyasennossa niin, että ohuempi puoli on ylöspäin. Multaa laitetaan niin, että siemenen kärki juuri ja juuri näkyy mullasta. Multa kastellaan hyvin ja se pidetään kosteana. Itämiseen menee aikaa pari-kolme viikkoa. Tällöin siemenen kärkeen tulee näkyviin vihreä pullistuma. Kun verso alkaa olla muutaman sentin mittainen, lisätään ruukkuun multaa niin, että loputkin siemenestä peittyy.

En nyt laita kuvaa istutetusta siemenestä, kun siinä ei vielä ole mitään ihmeellistä nähtävää :) Kuvaa sitten, jos lähtee itämään ;) Sen sijaan tässä kuvia kevään ensimmäisistä idätyksistä eli vesimelonia sekä tigerella- ja black cherry-tomaattia. Chili ja paprika ovat myös aluillaan, mutta niistä sitten ehkä myöhemmin :)

Sugar Baby-vesimelonia

Black Cherry-tomaattia

Tigerella-tomaattia
Edit 8.5.2013

Ihme on tapahtunut! Juuri, kun olin menettämässä toivoani mangon suhteen ja kirjaimellisesti kantamassa sitä roskikseen, huomasin, että se onkin alkanut puskemaan vartta! Itämiseen menikin siis ohjeesta poiketen yli kuukausi, mutta haittaneeko se. Nämä kuvat on otettu yhden vuorokauden sisällä eli aika huima on kasvuvauhti :)









tiistai 5. maaliskuuta 2013

Dip dye-unelmia

Voi ei. Olen katsellut ihan hirmuisesti kuvia dip dye eli liukuvärjätyistä hiuksista. Ihania! Tekisi ihan HIRVEÄSTI mieli laittaa itsellekin sellaiset. Tässä muutama ideakuva. Kaikki kuvat: weheartit.com







Mutta pakko odotella vielä jonkun aikaa :/ Tämä oma väri takaisin-projekti on nyt ollut käynnissä marraskuusta eli n. 4-5 kuukautta ja juurikasvua on n. 8 cm. Jos nyt menisin tekemään tommoisen liukuvärihomman niin tuloksena olisi ei-niin-kovin-kaunis tri-color eli kylmänvaalea juuri, kuparinvaalea keskiosa ja blondattu latva. Ei hyvä :D Siispä odottelen kunnes tämä juurikasvu on jossain korvien kohdalla ja teen dippauksen sitten. ;) Liukuvärjäyksessä on myöskin se hyvä puoli, että kemikaalit ei muhi päänahassa ja jos lopputulos on ihan kauhea niin latvat saa näpsäistyä pois.

Mutta kumpihan olisi kivempi tähän mun vaaleanruskeaan / tummanvaaleaan omaan väriin: tummat vai vaaleat latvat? Jos blondaisi niin voisi myöhemmin kokeilla myös jotain shokkiväriä ;)

Tässä muuten kuvaa mun tukasta ehkä kuukausi sitten. Ranskanletti näyttää ihan pullapitkolta ja onhan tuohon tukkaan pituuttakin tullut :) Selkeää juurikasvun rajaa ei kuitenkaan ole kun viimeinen värjäyskerta keskivaalealla punaisen päälle häivytti sitä. Jälkimmäinen kuva on parin viikon takaa. Kasvattelen myös etuhiuksia vaihteeksi pois ja oma vaaleus pilkottaa päällimmäisten etuhiuksien välistä :D





Edit 6.3.2013
Tein eilen illalla pienen väliaikaisen dip dye-kokeilun. Löysin nimittäin kaapista tuota KC:n Color Maskia sävyä Mandarin ja lykkäsin sitä latvoihin. Ihan hauska tuli vaikka kestääkin vain sen pari pesua :)

Rajasin albiinonaaman pois, kun en jaksanut meikata :D
Latvan ja juuren väriero näkyy tässä vähän paremmin.

Muutama kuukauden, kun jaksaa tuota tukkaa vielä kasvatella niin voikin laittaa sitten oikean liukuvärjäyksen x)

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Ruisleivän salattu ihanuus

Olen jostain kumman syystä saanut sellaisen käsityksen, että ruisleivän leipominen on hankalaa ja että kaikki eivät siihen pysty. Toisekseen pitäisi olla juuri, josta ruisleipää lähtee tekemään. Netin syövereissä asiaa tutkittuani tulin siihen tulokseen, että ruisleivän tekeminen ei kuulosta mahdottomalta ja sitä on jopa pakko itse koittaa. Juurtakaan ei välttämättä tarvitse hankkia kaverilta tai leipomosta vaan sen voi tehdä itse vedestä ja ruisjauhosta. Jännää! :)

Omatekoisia "reissumiehiä".

Matka ihanaisen kotitekoisen ruisleivän saamiseksi ei kuitenkaan sovi hätäiselle ihmiselle. Jos lähtee tekemään leipää aivan alusta eli juuresta asti niin hommaan vierähtää noin viikko. Mutta on se sen arvoista! Ja ensimmäisen kokeilun jälkeen juuri on valmiina pakastimessa, joten hommaan menee jatkossa enää pari päivää :)

Postaan nyt oman ruisleipäohjeeni, jonka olen kehitellyt ruisleipäreseptien viidakoissa kahlaamalla ja eri ohjeita tutkimalla. Yritin koota tähän kaikki hyvät oivallukset yhteen. Tuli muuten myös kokeiltua Liperin Myllyn Luomu Riihiruisjauhoja, jotka antavat ruisleivälle jännän savuisen maun. Ostin siis jauhoja vahingossa, mutta ei ollenkaan huono ostos :D


Juuri:

5 dl vettä
1/2 kg ruisjauhoja

Keitä vesi ja jäähdytä se astiassa puhtaan liinan alla. Sekoita joukkoon 2 dl ruisjauhoja. Peitä astia liinalla tai kannella ja jätä huoneenlämpöön. Älä sulje astiaa tiivisti, sillä juuri tarvisee ilmaa.

Lisää juureen päivittäin 1-1,5 dl ruisjauhoja (ja tarvittaessa hieman lämmintä vettä) 4-7 päivän ajan. Tänä aikana juuri kehittyessään alkaa tuoksua happamelta ja kuplia. Juuri kannattaa siirtää lämpimään paikkaan, sillä se edistää prosessia. Tällä ohjeella juurta tulee sen verran, että voit antaa siitä n. viidelle ystävälle kokeiltavaksi. Juuren voi pakastaa astioissa 1 dl annoksissa.


Valmis juuri kuplii.


Raski eli alkutaikina:

n. 1 dl juurta
8 dl 40-asteista vettä
6 dl ruisjauhoja

Jos käytät pakastettua juurta anna sen sulaa kunnolla ennen aloittamista. Sekoita ainekset keskenään isossa kulhossa ja vispaa seos ilmavaksi velliksi. Peitä liinalla ja jätä tekeytymään 14-20 tunniksi lämpimään paikkaan. Sekoita välillä voimakkaasti. Kun raski kuplii, se on valmista. Ota raskista talteen 1 dl, se toimii seuraavalla kerralla taikinajuurena.


Valmis raski.


Leipätaikina:

raski
1 rkl suolaa
2-3 dl lämmintä vettä
13-15 dl ruisjauhoja

Sekoita suola ja vesi raskiin. Lisää jauhoja muutama desi kerrallaan hyvin vaivaten. Jauhoja on tarpeeksi, kun taikina on niin kiinteää, että vaivaamista voi jatkaa pöydällä. Jatka alustusta pöydällä kunnes taikina on sopivan kiinteää, mutta pehmeää. Älä laita liikaa jauhoja, jotta taikinasta ei tule liian kovaa! Laita taikina takaisin astiaan ja paina päälle risti kämmenselällä. Peitä liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa ainakin 3 tuntia ja kunnes risti on hävinnyt.

Leivo 2 isoa limppua tai vaikka 16 kpl ”reissumiehiä” isolla pöydällä pyöritellen. Tee leivistä kartion muotoisia, jauhota ne, laita uunipellille ja peitä leivinliinalla. Anna leipien kohota ainakin tunti lämpimässä paikassa (esimerkiksi kuumalla vedellä täytetyn altaan päällä). Tänä aikana kartiomainen muoto katoaa ja pinta halkeilee kauniisti. Tee leipien pintaan reikiä haarukalla tai tulitikulla. Halutessasi voit painaa leivät heiman litteämäksi ennen paistamista.


Leivät valmiina kohotukseen.
Leivät lähdössä uuniin (olen painanut niitä hieman matalammiksi, sen takia pinnassa on sormenjäljet).


Lämmitä uuni 250 asteeseen. Laita uunin alimmalle tasolle ritilän päälle kiehuvaa vettä pienessä uunin kestävässä astiassa (kosteuden lisäämiseksi). Kun leivät ovat valmiita uuniin, madalla lämpö 180 asteeseen. Isoja limppuja paistetaan tässä lämpötilassa 1 tunti, jonka jälkeen lämpö lasketaan 150 asteeseen, jossa leivät saavat olla vielä 15-30 min. Pienet ”reissumiehet” paistetaan 180 asteessa n. 25-35 min. Leipä on kypsä, kun se kumisee pohjaa kopautettaessa.

Kääri leivät leivinpaperiin ja leivinliinaan. Jälkikypsytä leipiä ½ vuorokautta ja syö vasta hyvin jäähtyneenä. Parhaimmillaan leivät ovat 2 päivän päästä.

Valmis leipä valmiina syötäväksi! Pinta jäi vaaleaksi, mutta sisus on rukiisen tumma.

Kuoresta tuli ihanan ohut ja sisuksesta mehevä :)
Olen positiivisen yllättynyt siitä miten hyvin ensimmäinen kokeilu onnistui! En saanut aikaiseksi kivikovia känttyjä vaan syötäviä ja jopa hyviä ruisleipäsiä. Ensi kerralla koitan samalla taikinalla vuokaruisleipää tai jopa lohikukkoa (paremman puoliskon ehdotuksesta) :P

lauantai 9. helmikuuta 2013

Virkattu koiranpeti

Nellan vanha peti alkoi olla aika yököttävässä kunnossa, päätin siis tehdä uuden ja tällä kertaa sellaisen, jonka voi pestä koneessa tahi mattolaiturilla. Materiaalina käytin ontelokudetta ja nro 10 virkkuukoukkua. Työ sujui suht joutuisasti mitä nyt piti välillä käydä ostamassa lisää kudetta, kun pääsi loppumaan kesken. Kude kannattaa kutistaa ennen käyttöä, ettei peti sitten kutistu ensimmäisessä pesussa.

Kaiken kaikkiaan kudetta meni tähän työhön 2 kg. Pedin pohjan halkaisija on n. 70 cm eli se on sopiva keskikokoiselle tai vähän isommalle koiralle. Tässä jonkin sortin ohjetta. :)

Virkkaa ensin aloitusketjuksi 4 ketjusilmukkaa (kjs) ja sulje 1 piilosilmukalla (ps) renkaaksi. Merkkaa kerroksen vaihtumiskohta vaikka hakaneulalla niin työn etenemistä on helpompi seurata.

1. kerros: virkkaa renkaaseen 8 kiinteää silmukkaa (ks). Jatka virkkaamista "ympyränä" eli jatka edelliseltä kerrokselta suoraan seuraavalle kerrokselle.

2. kerros: virkkaa 2 kiintää silmukkaa jokaiseen silmukkaan = 16 ks.

3. kerros: virkkaa *1ks, 2ks seuraavaan silmukkaan* ja toista *-merkkien välinen osa vielä 7 kertaa = 24 ks

4 kerros: virkkaa *2ks, 2ks seuraavaan silmukkaan* ja toista *-merkkien välinen osa vielä 7 kertaa = 32 ks

Jatka virkkaamista tähän tapaan jolloin joka kerroksella tulee työhön lisää 8 ks. Kun olet saanut virkattua pohjasta haluamasi kokoisen, jatka virkkaamista ilman lisäyksiä jolloin saat aikaan reunat pedille. Reunan korkeuden voi päättää itse. Nellan pedissä se on n. 20 cm ja olen taittanut sen kaksin kerroin. Vähän korkeampikin olisi tuo reuna toki voinut olla...

Nella testaa keskeneräistä petiä.

"On tämä vähän vielä liian pieni."


Peti valmiina!





sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Arvonnan voittajat ja puutarhaunelmia

Suuri arvonta on nyt suoritettu! Vanamon kassin voitti Anne ja kukkaron Elina! Laittakaahan nimi- ja osoitetietoja minulle s-postiin niin lähetän palkinnot teille :)

Olen siirtynyt ajatuksissani jo pidemmälle kevääseen ja ehtinyt suunnitella pihamaata uusiksi. Ensinnäkin ostin uuden ja oikean kennolevyisen kasvihuoneen viime syksynä alesta hintaan 270€. Kokoa en nyt muista, mutta ei se hirmuisen iso ollut ehkä 5 m2 :) Sen verran innostuin viime kesän kokeiluista, että nyt tehdään kunnon kasvihuone perustuksineen päivineen. Loppuu se nurmikon leikkaaminen kasvihuoneen sisällä! :D Ja kasvihuoneen seuraksi laitan muutaman viljelylaatikon. Ihan kihisen innosta!

Ehdinkin jo tilailla hieman siemeniä, sillä eihän tässä enää kovin kauaa mene niin pääsee jo ensimmäisiä taimia idättämään. Oli synttäritkin tuossa ja kuinkas ollakaan sain murulta lahjaksi Satoa saunan takaa-kirjan sekä siskolta 3 pussia siemeniä (salaattisekoituksen, kirsikkatomaattia ja chiliä). Ihan huippua :)

Nyt sitten yritän metsästellä lavakauluksia viljelylaatikoiksi ja jos en löydä niin sitten kyhätään itse. Täytyyhän kasvihuoneeseen jonkinlaiset laarit kyhätä joka tapauksessa... Katsoin kaupoista valmiita viljelylaatikoita ja ei tullut kauppoja. Mm. Hong Kongissa 23 cm korkea laatikko maksoi melkein 40€. Niitä täytyisi sitten olla 2 päällekkäin eli yhteensä tarvitsisin ainakin 6 niin vähän turhan suolainen hinta tulisi meikäläiselle.

Tässä vähän kuvia, että mitä ensi kesänä kasvatellaan. Kasvimaahan tulee ruoho-, valko- ja hopeasipulia, iloinen sekoitus salaatteja, perunaa ja ehkä kesäkurpitsaa. Erikoisin ilmestys kasvimaalla tulee olemaan sokerimaissi! Toivottavasti tulee parempi kesä kuin edellisestä, sillä maissi vaatii lämpöä ja aurinkoa... Mutta siinäpä on naapureilla ihmettelemistä, kun pihalla kohoaa rivi maissia 1,5-2 mertrin korkeuteen! :D




Sokerimaissia (kuva: Biolan)

Ja sitten kasvihuoneen asukkehin eli sinne tulee tietysti kasvihuonekurkkua (joka oli viime kesänä menestys), tummaa kirsikkatomaattia sekä serkulta saatua tigerella-tomaattia (veikeän raidallista), paprikaa, vesimelonia, chiliä ruukkuun sekä erikoisempana kokeiluna kiwanoa :D

Tigerellaa (kuva: http://puutarha.net/keskustelukanava/img/20128/219984.jpg)

Näillä mennää! Ulkona alkaakin jo tuoksumaan keväälle, kun on keli plussalla...


lauantai 26. tammikuuta 2013

Arvonta!

Taitaa olla jälleen arvonnan aika! Ai miksikö? Koska minua huvittaa jakaa jotain jollekin kivalle lukijalle ilmaiseksi :D Tällä kertaa palkintona persikanvaaleanpunertavan sävyinen vamamo-kassi sekä toiselle onnekkaalle pieni vanamo-kukkaro. Molemmat tällä hetkellä viimeisiä lajissaan eli näitä ei saa enää mistään ellen lisää tee ;)

Osallistua voit kommentoimalla blogiani (ihan mihin tekstiin vain haluat). Lisäarvan saa mainitsemalla arvonnastani esim. omassa blogissaan ja laittamalla linkin tästä maininnasta minulle :) Lähetän palkinnot arvonnan voittaneille kahdelle onnekkaalle Suomen rajojen sisäpuolelle. Arvonnan suoritan viikon päästä eli su 3.2.2013

Tässä vielä kuvat palkinnoista. Ja ei kun kommentoimaan! :)







tiistai 1. tammikuuta 2013

Seitanpihvit ja valkosipulimajoneesi eli aioli

Vuoden ensimmäinen postaus koskeekin ruokaa ja hyvää sellaista ;)

Itse en ole kasvissyöjä, mutta silloin tällöin iskee seitanin himo. Jos ihmettelet että mistä tässä nyt on kysymys niin seitan on lihantyyppistä, mutta lihatonta valmistetta, jota voi käyttää lihan tapaan vaikka pihveinä, suikaleina, palapaistin tyypisesti tai jopa valmistaa siitä salamia. Vaihtoehtoja on lukemattomia ja se on lisäksi törkeän hyvää! Seitania voi ostaa valmiina, mutta aika nopsaa sitä valmistaa itsekin. Itse valmistettuna se on myös huomattavasti edukkaampaa. Tässä oma ohjeeni seitanin valmistukseen sekä ohje myös älyttömän hyvälle ja helpolle valkosipulimajoneesille. Seitanin ohjeessa olen mukaillut Chocohilin reseptiä, mutta muokannut sitä hieman mieleisekseni. Enjoy! :)

Seitanin aineksia löytyy mm. ekokauposta ja Punnitse & Säästä-liikkeistä.

Satsista riittää ateriaksi useammalle tai pakastettavaksi asti. Itse tyykkään panostaa maustamiseen taikinan ja marinadin kohdalla, sillä seitanpalaset eivät juurikaan ime makua keitinvedestä.


Seitantaikina:

  • 2,5 dl vehnägluteenijauhoja
  • 1,25 dl gram- eli kikhernejauhoja
  • 2 tl savupaprikajauhetta
  • 2 kasvisliemikuutiota 
  • 2 tl  soijakastiketta
  • 1,5 dl vettä

Keitinliemi:

  • n. 1,5 l vettä
  • 1 kasvisliemikuutiota
  • 0,25 dl soijakastiketta
  • 0,25 dl balsamicoa

1.    Sekoita kuivat aineet yhteen suuressa kulhossa.

2.    Liota liemikuutiot kuumaan veteen. Yhdistä liemi ja soijakastike. Sekoita neste kuiviin aineisiin.

3.    Vaivaa taikinaa hetki, kunnes siihen alkaa muodostumaan sitkoa. Jos taikina meinaa tarttua alustaan kiinni, kastele kädet vedellä ja jatka vaivaamista.  Mutoile taikina pötköksi ja leikkaa viipaleiksi. Älä säilytä seitanviipaleita pöydällä päällekkäin, sillä ne tarttuvat toisiinsa kiinni. Kiehauta keitinliemi.

4.    Leikkaa seitanviipaleet haluamasi kokoisiksi ja painele ne hiukan litteämmiksi. Ota huomioon, että palat turpoavat keittäessä lähes kaksinkertaiseksi. Tiputtele palat yksitellen kiehuvaan liemeen. Keitä noin puoli tuntia ja kaada liemi pois. Seitan on nyt valmista marinoitavaksi.


Pihvit kiehumassa.



Astiat kannattaa laittaa veteen likoamaan saman tien sillä taikina tahtoo jämähtää helposti kiinni. Marinadiksi sopii mikä tahansa marinadi mitä laittaisit lihallekin, mutta tässä jonkinlainen ohje mitä olen itse käyttänyt. Mausteita voi laittaa oman fiiliksen mukaan sillä harvoin noita määriä tulee mitattua. Anna seitanin marinoitua jääkaapissa ainakin tunti tai yön yli ja paista sitten pihvit pannulla.


Marinadi:

  • 2 valkosipulin kynttä
  • 0,5 dl öljyä
  • limen tai sitruunan mehua
  • Poppamiehen jalosavuaromia
  • mustapippuria
  • chiliä
  • kuivattua tai tuoretta sipulia
  • suolaa
  • ripaus sokeria tai loraus siirappia
  • muuta maustetta mitä mieleen juolahtaa


Aioli:


  • 2 kananmunan keltuaista
  • 1-3 valkosipulin kynttä
  • 4tl sitruunamehua
  • n. 2,5 dl öljyä
  • suolaa maun mukaan

Huom! Kaikki ainekset tulee olla huoneenlämpöisiä!

Sekoita keltuaiset, murskattu valkosipuli ja 2 tl sitruunamehua. Vatkaa kunnes seos on tasaisen vaaleaa ja paksua. Lähde lisämään öljyä seokseen, aluksi vain muutama tippa kerrallaan ja sitten ohuena nauhana. Ole tarkkana ettei seos juoksetu. Jos juoksettuu niin tilanteen saa korjattua vatkaamalla joukkoon vielä yhden keltuaisen. Lisää lopuksi suolaa maun mukaan.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...